Työyhteisötaidot ja oman työn johtaminen
Etätyössä vastuu omasta työstä, oman työn näkyväksi tekemisestä sekä viestinnästä kasvaa. Viestintä ei voi rakentua oletusten varaan. On osattava kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi, sanoa asiat suoraan mutta rakentavasti, varmistaa että viesti menee perille ja valita tilanteeseen sopiva kanava. Kun eleet, ilmeet ja äänensävyt puuttuvat, väärinymmärrykset lisääntyvät – ellei niitä aktiivisesti ehkäistä.
Luottamus ei synny itsestään, varsinkaan kun kollegoita ei nähdä päivittäin. Muutostilanteissa luottamus rakoilee herkästi lähiympäristöissäkin. Epäluottamus kuluttaa, mutta sitä ei voi käskeä pois. Siksi luottamuksen rakentaminen on nykyajan työyhteisötaito. Jokaisen tulee reflektoida ja kysyä: Voiko minuun luottaa? Kerronko avoimesti työni etenemisestä? Jaanko tietoa vai panttaanko sitä huomaamattani? Olenko tavoitettavissa, kun minua tarvitaan? Pidänkö lupaukseni?
Ja sitten kokoukset. Etäkokouksissa katoaminen on hämmästyttävän helppoa, eikä se neukkarissakaan kovin vaikeaa ole. 100% läsnäolo on käynyt harvinaiseksi. Puheenuoron ottaminen, keskittynyt kuunteleminen, tarkentavat kysymykset, lisäehdotukset… Aina näitä taitoja on tarvittu ja usein ennenkin kaivattu. Nyt Teams-kokousten aikana osallistavien, tehokkaiden palaverien vetämisen ja aktiivisen osallistumisen taidot vain korostuvat.
Työ tehdään yhä useammin erilaisten digi-työkalujen kautta. Niiden hallinta ei ole vain tekninen taito, vaan merkitysellinen taito yhteistyön ja yhteisöllisyyden kannalta. Miten jaamme tietoa, miten rakennamme yhteistä ymmärrystä, miten pidämme kaikki mukana?
Etätyö – kuten myös jatkuvat muutokset – lisäävät helposti yksinäisyyttä. Työyhteisön ilmapiiri ja hyvinvointi eivät ole kadottaneet merkitystään. Päinvastoin: ne ovat edelleen kilpailuvaltteja, jotka näkyvät sekä maineessa että tuloksessa.
|