Työyhteisöt eivät yleensä hajoa räjähdysmäisiin konflikteihin. Ne kuluvat hiljalleen, kun asioita jätetään sanomatta, tunteet paisuvat pinnan alla ja yhteistyötaidot rapistuvat pikkuhiljaa. Hyvät työyhteisötaidot eivät tarkoita pelkästään sujuvaa tiimityöskentelyä tai ammatillista yhteistyötä silloin, kun kaikki menee hyvin. Ne mitataan erityisesti silloin, kun tilanne on hankala ja puhuminen tuntuu vaikealta.
Toimiva työyhteisö ei ole sellainen, jossa ei koskaan synny ristiriitoja. Se on sellainen, jossa ristiriidat uskalletaan ottaa puheeksi rakentavasti. Tämä ero on merkittävä, ja sen ymmärtäminen voi muuttaa koko työyhteisön ilmapiirin.
Hiljaisuus, joka syö työyhteisöä sisältä
Kun jotain jää sanomatta, se ei katoa minnekään. Se muuttuu muodoksi. Turhautuminen kertyy, luottamus murenee ja työyhteisön vuorovaikutus alkaa köyhtyä. Ihmiset alkavat vältellä toisiaan, kokouksissa vallitsee näennäinen yksimielisyys ja todelliset ajatukset jaetaan käytäväkeskusteluissa tai jätetään kokonaan jakamatta.
Vaikeneminen voi tuntua turvalliselta vaihtoehdolta, mutta se on usein kallein ratkaisu. Heikot vuorovaikutustaidot ja ratkaisemattomat ristiriidat nakertavat työyhteisön hyvinvointia tavalla, joka näkyy ennen pitkää myös tuloksissa. Kun psykologinen turvallisuus kärsii, ihmiset lopettavat ideoiden jakamisen, palautteen antamisen ja vastuun ottamisen. Yhteisöstä tulee suorituspaikka, ei yhteisö.
Hiljaisuuden vaara piilee myös siinä, että se normalisoituu. Kun vaikenemisesta tulee tapa, siitä on vaikea päästä eroon ilman tietoista muutosta. Siksi työyhteisön ilmapiiriin kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen kuin ongelmat kärjistyvät.
Miksi konflikteja vältetään, vaikka se ei auta
Konfliktien välttäminen on inhimillinen reaktio. Kukaan ei halua aiheuttaa epämukavuutta, leimautua hankalaksi tai riskeerata ihmissuhteita. Tämä on ymmärrettävää, mutta se kertoo myös siitä, että työelämän vuorovaikutustaidot eivät ole kaikilla riittävän vahvat, jotta vaikeat tilanteet tuntuisivat hallittavilta.
Taustalla on usein kyky säädellä omia tunteitaan ja johtaa itseään. Jos tunteet tuntuvat ylivoimaisilta tai jos ei ole koskaan oppinut, miten vaikea asia otetaan puheeksi rakentavasti, on helpompi vaieta. Ongelma on, että vaikeneminen ei poista ristiriitaa. Se vain siirtää sen myöhemmäksi, usein pahentaen tilannetta samalla.
Yhteistyötaidot työelämässä eivät kehity itsestään. Ne vaativat sekä yksilöltä että koko työyhteisöltä tietoista harjoittelua ja halua ottaa vastuuta siitä, millaista ilmapiiriä yhdessä rakennetaan. Vastuullinen työyhteisön jäsen ei odota, että esimies tai joku muu hoitaa vaikeat asiat. Hän ottaa osansa yhteisestä vastuusta.
Puheeksi ottaminen rakentavasti, miten se onnistuu?
Rakentava puheeksi ottaminen on taito, joka voidaan oppia. Se ei tarkoita konfrontaatiota tai syyttelyä, vaan kykyä ilmaista oma kokemus selkeästi ja kuunnella toista aidosti. Tämä on yksi keskeisimmistä työntekijän työyhteisötaidoista, ja se vaikuttaa suoraan siihen, miten tiimityöskentelytaidot kehittyvät käytännössä.
Luo turvallinen tila keskustelulle
Puheeksi ottaminen onnistuu parhaiten silloin, kun molemmat osapuolet tuntevat olonsa turvalliseksi. Valitse rauhallinen hetki ja paikka, ja varmista, että keskustelulle on riittävästi aikaa. Älä ota asiaa esille kiireessä tai muiden kuullen.
Puhu omasta kokemuksestasi, ei toisen virheistä
Tehokas puheeksi ottaminen alkaa omasta näkökulmasta, ei syytöksistä. Lauseet, jotka alkavat ”minä koen” tai ”minulle tuli sellainen tunne”, avaavat dialogin huomattavasti paremmin kuin ”sinä teet aina niin”. Rakentavan palautteen antaminen on taito, jota voi harjoitella ja kehittää.
Kuuntele aktiivisesti
Puheeksi ottaminen ei ole monologi. Yhtä tärkeää kuin oman viestin ilmaiseminen on toisen kuuleminen aidosti. Aktiivinen kuuntelu tarkoittaa, että olet läsnä, etkä jo mielessäsi muotoile vastaustasi samalla, kun toinen puhuu. Puheeksi ottamisen taidot auttavat löytämään yhteisen sävelen myös haastavissa tilanteissa.
Kun puheeksi ottaminen on osa työyhteisön normaalia toimintatapaa, ristiriidat ratkeavat ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi. Tämä lisää psykologista turvallisuutta ja tekee ammatillisesta yhteistyöstä sujuvampaa kaikilla tasoilla.
Milloin tarvitaan ulkopuolinen tuki?
Joskus tilanne on edennyt niin pitkälle, että omat keinot eivät enää riitä. Tämä ei ole epäonnistuminen, vaan merkki siitä, että tarvitaan lisää resursseja. Ulkopuolisen tuen hakeminen on vastuullinen ja rohkea teko, ei heikkous.
Ulkopuolinen tuki voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun ristiriita on pitkittynyt, osapuolten välit ovat tulehtuneet tai kun sisäiset yritykset ratkaista tilanne eivät ole tuottaneet tulosta. Työyhteisösovittelu on yksi tehokas keino purkaa patoutuneita tilanteita ammatillisesti ja rakentavasti, niin että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi.
Ulkopuolinen tuki voi myös olla ennaltaehkäisevää. Panostaminen työyhteisötaitoihin ja työelämätaitoihin silloin, kun asiat vielä sujuvat, on viisas investointi. Me Valmennustalo Virralla räätälöimme valmennukset aina tilaajan todellisiin tarpeisiin, ja mukana on aina yhteinen suunnittelupalaveri sekä ennakkokysely osallistujille. Näin valmennus kohtaa arjen haasteet, ei vain teoreettiset tilanteet. Tutustu työyhteisötaidot-valmennukseemme ja katso, miten voimme tukea tiimiänne.
Toimivan työyhteisön rakentaminen on jatkuva prosessi, ei kertaluontoinen projekti. Jos tilanne kaipaa selvittelyä tai haluat kuulla lisää, ota yhteyttä ja jutellaan, miten voimme auttaa teidän työyhteisöänne eteenpäin.