Pientä kiristymistä on lähes jokaisessa työyhteisössä. Mutta joskus paine kasvaa huomaamatta niin suureksi, että se alkaa vaikuttaa sekä työntekoon että hyvinvointiin. Hyvät työyhteisötaidot eivät tarkoita sitä, että pitää aina olla iloinen tai sietää kaikkea hiljaa. Ne tarkoittavat kykyä tunnistaa omat rajansa, toimia rakentavasti vaikeinakin hetkinä ja pitää huolta myös omasta jaksamisestaan. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mitä kannattaa tehdä ennen kuin pinna palaa.
Mistä tunnistaa, että tilanne on kärjistymässä?
Kärjistyminen harvoin tapahtuu yhdessä yössä. Yleensä merkit ovat näkyvissä jo kauan ennen varsinaista konfliktia. Tunnelma palavereissa on tiukentunut, pienetkin asiat tuntuvat ärsyttävän enemmän kuin ennen, ja kommunikointi on muuttunut niukaksi tai töykeäksi. Ehkä huomaat, että vältät tiettyjä työkavereita tai tiettyjä aiheita.
Myös hiljaisuus voi olla varoitusmerkki. Kun avoin vuorovaikutus vähenee ja asioita aletaan puida käytäväkeskusteluissa virallisten kanavien sijaan, se kertoo, että työyhteisön ilmapiiri on jo jonkin verran tulehtunut. Mitä aiemmin tilanteen tunnistaa, sitä helpompi se on kääntää parempaan suuntaan.
Mitä kehossa ja mielessä tapahtuu stressin kasautuessa?
Pitkittynyt stressi ei jää vain ajatuksiin. Se näkyy kehossa: uni häiriintyy, hartiat jäykistyvät, vatsa voi oireilla. Mieli puolestaan alkaa tulkita neutraaleja tilanteita uhkaavina, ja pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Tämä on täysin normaali reaktio ylikuormittuneelle hermostolle.
Stressin kasautuessa myös kyky säädellä omia tunteita heikkenee. Juuri silloin, kun ammatillinen yhteistyö vaatisi eniten rauhaa ja harkintaa, resurssit ovat vähimmillään. Tämä on tärkeää ymmärtää: se, että reagoi voimakkaasti, ei tarkoita heikkoutta. Se tarkoittaa, että keho ja mieli tarvitsevat huoltoa.
Keinoja purkaa painetta ennen kuin se purkautuu itsestään
Paras hetki purkaa paineita on juuri ennen kuin se tuntuu välttämättömältä. Pienet, säännölliset keinot toimivat paremmin kuin satunnaiset suuret purkaukset. Lyhyet tauot päivän aikana, liike, riittävä uni ja oman tilanteen ääneen sanoittaminen luotettavalle henkilölle ovat konkreettisia tapoja pitää kuorma hallinnassa.
Myös oman toiminnan tarkastelu auttaa. Missä tilanteissa pinna kiristyy eniten? Onko kyse työmäärästä, tietystä henkilöstä vai epäselvistä rooleista? Kun tunnistaa laukaisevat tekijät, niihin voi vaikuttaa. Työelämän vuorovaikutustaidot sisältävät juuri tämän: kyvyn johtaa itseään ja omia reaktioitaan, eikä vain reagoida muihin.
Kirjoittaminen, liikunta ja luovuus ovat myös tutkitusti hyviä keinoja käsitellä tunnelatauksia. Tärkeintä on, että paine saa jonkin kanavan ulos ennen kuin se kertyy liian suureksi.
Milloin on aika ottaa asia puheeksi, ja miten?
Puheeksi ottaminen kannattaa aina aiemmin kuin myöhemmin. Kun asia otetaan esille varhaisessa vaiheessa, se on vielä mahdollista käsitellä rakentavasti. Mitä kauemmin odotetaan, sitä enemmän tunteita on ehtinyt kertyä, ja sitä vaikeampaa on pysyä asiallisena.
Hyvä puheeksi ottaminen ei ole syyttämistä vaan kuvailua: mitä on tapahtunut, miten se on vaikuttanut ja mitä toivotaan jatkossa. Lauseet, jotka alkavat minä-muodolla, kuten ”Minulle tuli tunne, että…” tai ”Huomasin, että minulle on tärkeää…”, vähentävät vastapuolen puolustusreaktiota. Puheeksi ottaminen on taito, jota voi ja kannattaa harjoitella.
Myös palautteen antaminen on osa toimivaa työyhteisön vuorovaikutusta. Rakentava palaute ei tarkoita kritiikkiä vaan rehellistä, kunnioittavaa viestintää, joka auttaa toista kehittymään. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on taito, joka hyödyttää koko tiimiä.
Kun omat keinot eivät riitä: ulkopuolinen tuki auttaa
Joskus tilanne on edennyt niin pitkälle, että omat ja tiimin sisäiset keinot eivät enää riitä. Se ei tarkoita epäonnistumista. Se tarkoittaa, että tilanne tarvitsee ulkopuolisen näkökulman ja ammatillisen tuen. Erityisesti silloin, kun ristiriidat ovat henkilöityneitä tai luottamus on kärsinyt, neutraali kolmas osapuoli voi tehdä suuren eron.
Työyhteisön hyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana yhteistyönä, vähäisempinä sairauspoissaoloina ja parempana työnilona. Me Valmennustalo Virralla autamme työyhteisöjä sekä ennaltaehkäisevästi että silloin, kun tilanne on jo kärjistynyt. Työyhteisösovittelu on yksi tehokkaimmista keinoista ratkaista jumiutuneita tilanteita reilusti ja kestävästi.
Tiimityöskentelytaidot ja hyvät yhteistyötaidot työelämässä eivät synny itsestään. Ne kehittyvät harjoittelemalla, ja parhaimmillaan koko työyhteisö kasvaa yhdessä. Tutustu työyhteisötaidot-valmennukseemme ja katso, miten voimme tukea teidän tiimiänne. Jos haluat jutella tilanteestanne tarkemmin, ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä sopiva ratkaisu.