Miksi muutos synnyttää ristiriitoja myös hyvin toimivassa työyhteisössä?

Muutos on nykyään työelämän arkea, mutta se ei tee siitä helppoa. Vaikka työyhteisössä olisi hyvä henki ja yhteistyö sujuisi, muutos voi silti nostaa pintaan jännitteitä ja erimielisyyksiä. Ristiriidat työyhteisössä eivät yleensä kerro siitä, että jokin olisi pielessä, vaan siitä, että ihmiset ovat tilanteessa, jossa vanhat toimintatavat eivät enää päde ja uusia ei ole vielä löydetty.

Tässä artikkelissa pohdimme, miksi muutos työyhteisössä synnyttää ristiriitoja myös silloin, kun työilmapiiri on hyvä, ja miten ristiriidat voi kääntää osaksi onnistunutta muutosprosessia.

Mitä muutoksen alla oikeasti tapahtuu?

Muutoksessa ihmiset joutuvat luopumaan tutusta ja siirtymään kohti epävarmaa, ja juuri tämä siirtymä herättää tunteita ja jännitteitä. Hyvin toimivassakin työyhteisössä toimintatavat, roolit ja sanattomat sopimukset on rakennettu pitkän ajan kuluessa. Kun muutos horjuttaa niitä, myös yhteisön tasapaino heilahtaa.

Muutoksessa ei muutu vain työtehtävä tai prosessi. Se koskettaa omaa ammatti-identiteettiä, työnjakoa, vaikutusmahdollisuuksia ja usein myös tulevaisuudenkuvaa. Kun nämä asiat ovat epäselviä, huoli ja kiire kasvavat helposti. Samalla jokainen tulkitsee tilannetta oman kokemuksensa kautta.

Muutosprosessilla on myös omat vaiheensa, eivätkä ne etene kaikilla samaa tahtia. Siksi työyhteisössä voi samaan aikaan olla ihmisiä, jotka ovat jo valmiita kokeilemaan uutta, ja niitä, jotka vasta käsittelevät luopumista.

Eri tavat kokea sama muutos

Sama muutos näyttäytyy eri ihmisille eri tavoin, koska jokainen tuo siihen mukaan oman taustansa, kokemuksensa ja tunteensa. Toinen näkee mahdollisuuden, toinen uhkan, kolmas molempia vuorotellen.

Muutosvastarinta ymmärretään helposti negatiiviseksi asenteeksi, mutta usein kyse on aivan muusta. Vastustus voi kertoa huolesta oman jaksamisen riittävyydestä, tarpeesta saada lisää tietoa tai aiemmista pettymyksistä muutoksissa. Kun näitä taustasyitä ei kuulla, ne muuttuvat helposti kyynisyydeksi.

Erilaiset tunteet kuuluvat muutokseen, ja niiden hyväksyminen on tärkeä askel. Innostus, epäluulo, suru ja toiveikkuus voivat olla samassa tiimissä läsnä yhtä aikaa. Ristiriidat syntyvät usein siitä, että ihmiset olettavat toisten kokevan muutoksen samoin kuin he itse. Kun kokemukset eivät kohtaa, syntyy väärinkäsityksiä.

Vuorovaikutuksen katkokset ristiriitojen ruokkijoina

Muutoksessa ristiriidat kärjistyvät tyypillisesti silloin, kun vuorovaikutus ohenee tai katkeaa. Epävarmuuden keskellä ihmiset tarvitsevat tietoa ja kuulluksi tulemisen kokemuksia, ja kun ne puuttuvat, aukkoja täytetään oletuksilla ja huhuilla.

Missä vuorovaikutus katkeaa?

Yleisiä katkoskohtia ovat tiedon epätasainen jakautuminen, selittämättä jääneet perustelut ja se, ettei keskustelulle ole tilaa. Myös kiire syö vuorovaikutusta: kun kaikki keskittyvät selviytymään päivästä, yhteiset keskustelut jäävät vähiin. Samalla vanhat sopimukset ovat päättyneet, mutta uusia ei ole vielä tehty.

Mikä auttaa pitämään yhteyden?

Muutoksen johtaminen on pitkälti vuorovaikutuksen johtamista. Avoin ja säännöllinen viestintä, kysymyksille varattu aika ja yhteinen keskustelu uusista pelisäännöistä auttavat pitämään yhteyden yllä. Rakentava vuorovaikutus muutoksessa tarkoittaa myös sitä, että eriävät näkemykset saa sanoa ääneen ennen kuin ne alkavat kyteä pinnan alla. Näin myös työilmapiiri pysyy kantavana.

Ristiriidat osana toimivaa muutosprosessia

Ristiriidat eivät ole merkki epäonnistuneesta muutoksesta, vaan ne kuuluvat luonnollisesti prosessiin, jossa ihmiset sovittavat yhteen erilaisia näkemyksiä. Tärkeää on, miten niitä käsitellään.

Kun erimielisyyksille annetaan tilaa, ne voivat tuoda esiin juuri sen tiedon, jota muutoksen onnistuminen tarvitsee: missä on epäselvyyttä, mitä työnjaossa pitää tarkentaa ja mihin yhteisiä sopimuksia vielä kaivataan. Ratkaisematta jääneet jännitteet puolestaan voivat jäädä hiertämään pitkäksi aikaa.

Ennaltaehkäisy on usein ristiriitojen hoitamisen tehokkain muoto. Selkeät yhteiset pelisäännöt, kokeilukulttuuri silloinkin, kun tulevaisuutta ei vielä tunneta, sekä yhteinen toiveikkuuden ja sinnikkyyden vaaliminen auttavat työyhteisöä selviämään muutoksesta vahvempana. Näitä taitoja voi myös harjoitella ja vahvistaa.

Milloin ulkopuolinen tuki kannattaa ottaa mukaan?

Ulkopuolisesta tuesta on hyötyä silloin, kun työyhteisö ei omin voimin pääse eteenpäin tai kun muutoksen keskellä kaivataan yhteistä pysähtymistä ja selkeyttä. Apua kannattaa hakea mieluummin ajoissa kuin vasta, kun ristiriidat ovat kärjistyneet.

Tukea voi tarvita esimerkiksi, kun keskustelu junnaa paikallaan, jännitteet toistuvat samoina tai vuorovaikutus on muuttunut varovaiseksi ja vaikeaksi. Ulkopuolinen näkökulma auttaa nousemaan lintuperspektiiviin ja tarkastelemaan sekä työyhteisön toimivuutta että omia työyhteisötaitoja uudesta kulmasta.

Me Valmennustalo Virrassa autamme työyhteisöjä muutoksen eri vaiheissa. Muutosvalmennuksessa käsitellään muutosta sekä yhteisön että henkilökohtaisella tasolla, ja se voidaan räätälöidä tilaajan tarpeisiin. Tarjoamme myös muutosjohtamisen tukea ja ristiriitatilanteisiin työyhteisösovittelua. Valmennus voidaan toteuttaa kertaluonteisena tilaisuutena tai webinaarina tai pidempänä prosessina, jos haluat vaikuttavuutta enemmän.

Jos muutos on käynnissä tai tulossa työyhteisössänne, keskustellaan siitä, millaista tukea tarvitsette. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä tapa, joka sopii juuri teidän työyhteisöllenne. Tutustu lisää palveluihimme yllä olevien linkkien kautta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit